Loviisan Esplanadi

Loviisan linja-autoasemaa vastapäätä sijaitseva Kurkipuisto on koristeellinen jatke Esplanadin mahtaville lehmuskujanteille ja kävelypromenadille. Esplanadi perustettiin 1860-luvulla sekä kaupunkikuvaa kohentamaan että eräänlaiseksi palokujaksi estämään vuoden 1855 suurpalon toistumista.

Loviisan Esplanadin mahtavat lehmuskujanteet ulottuvat Raatihuoneentorin molemmin puolin itä-länsi -suunnassa kirkolta alas Loviisa-joelle. Näyttävä viherakseli ulottui aiemmin lännessä pidemmällekin nykyisen maantiesillan paikalta puretun rautatieaseman eteen.

Esplanadi muodostuu asemakaavassa useasta eri puistosta: Monumenttipuisto sijaitsee kirkon ja Raatihuoneentorin välissä ja torilta alas kohti Loviisa-jokea sijaitsevat järjestyksessä Ankkuripuisto, Kurkipuisto ja Olssoninpuisto. Esplanadimainen muoto on peräisin 1800-luvun asemakaavoituksen malleista, ihanteista ja rakennussäätelystä. Sen tehtävänä oli edistää Loviisan kaupunkikuvallista ilmettä ja paloturvallisuutta sekä toimia virkistystä palvelevana julkisena ulkotilana. Monumentti- ja Ankkuripuisto istutettiin ensimmäisenä 1860-luvulla. Marian- ja Degerbynkadun välinen jakso istutettiin 1900-luvun alussa ja puretun rautatieaseman tienoo 1910-luvulla puutarha-arkkitehti Paul Olssonin suunnitelmien mukaan. Kurkipuisto valmistui vähän myöhemmin niin ikään hänen suunnitelmansa mukaan. Myllyharjun suuntaan kääntyvä Kirkonmäki toteutui sen sijaan suurimmaksi osaksi vaatimattomampana nurminiittynä.

Monumentti- ja Ankkuripuisto ovat nelinkertaisen lehmusrivin ja keskipromenadin jäsentämiä kävelypuistoja Mannerheimin- ja Brandensteininkatujen välissä. Kurkipuisto on puolestaan suihkulähteen ja sitä ympäröivän istutetun aukion jäsentämä klassistinen viheralue, jota rajaavat yksinkertaiset lehmusrivit kummaltakin sivulta. Olssonin puisto on uudempaa tuotantoa ja se on nykyisellään Loviisa-joen pohjukkaan ulottuva, kivituhkapolkujen halkoma suojaviheralue.

Kappelinpuisto

Kappelinpuisto eli Loviisan vanha kylpyläpuisto sijaitsee Komendantintalon eteläkupeessa ja se tunnettiin aluksi Kenraalinhakana. Loviisassa harjoitettiin kylpylätoimintaa noin 1865-1935, jonka huippuvuodet ajoittuvat 1900-luvun alkuun. Silloin Loviisa oli vetovoimainen hyvin toimeentulevan väestön kesänviettopaikka.

Nykyinen Ravintola Kappeli rakennettiin 1880-luvulla ja vanha hakamaa istutettiin saksalaistyyliksi, vapaamuotoiseksi kävelypuistoksi 1890-luvulla A.F. Rydbergin suunnitelman mukaan, sillä hienot kylpylävieraat tarvitsivat kunnon puiston ulkoiluun ja virkistykseen. Ravintolan eteen, puiston matalimpaan kohtaan muotoiltiin pieni lampi ja sen ylitse rakennettiin silta. Puistokäytävät linjattiin tarkoituksen mukaisesti ja maaston muotoja noudatellen. Kylpylärakennus sijaitsi puiston pohjoispäässä, mutta se paloi 1936 ja nyt sen tilalla on Generalshagens skola. Kivisellä pikku kukkulalla sen edessä oli aiemmin kylpylän Musiikkipaviljonki, mutta sekin on purettu ja nyt kukkulan eteläpuolella on leikkiaitaus. Ravintola Kappeli kunnostettiin ja restauroitiin muutamia vuosia sitten ja siinä toimii tänään tasokas kahvila kesäviikonloppuisin.

Komendantinpuisto

Komendantinpuisto muodostuu 1755 rakennetun Komendantin talon lähiympäristöstä ja vanhan Kenraalinhaan pohjoisosasta. Se on osittain puistoa ja tonttia, joka toimii kuitenkin yleisenä viheralueena ja oli ennen osa Loviisan vanhaa kylpyläpuistoa. Komendantin talo toimii nykyisin Loviisan kaupunginmuseona. Komea, mansardikattoinen ja korkealle kivijalalle perustettu, myöhäisbarokkia edustava rakennus seisoo matalalla kukkulalla nurmikon ympäröimänä, jossa kasvaa julkisivua kehystäviä vanhoja tammia ja syreenejä sekä talouspihaa jäsentäviä kuusiryhmiä.

Muotopuutarha

Puistokadun toiselle puolelle, kaupunginmuseota vastapäätä perustettiin muotopuutarha vuonna 1998, jolloin vietettiin Svartholman ja Loviisan linnoitusten 250-vuotisjuhlaa. Sitä kutsutaan myös Komendantin puutarhaksi.

Kasveiksi valittiin yli sata 1700- ja 1800-luvun kasvilajia, jotka istutettiin käyttötarkoituksensa mukaan lääkekasvitarhaan, yrtti- ja kasvimaahan, väri- ja tuoksupuutarhaan sekä kukkamaahan. Linnoituksen komendantti käytti aikoinaan muun muassa salviaa ruoansulatuksen edistämiseen, laventelia unettomuuden parantamiseen ja rosmariinia painajaisten torjumiseen.

Kesäkuussa 2020 muotopuutarhaan istutettiin lisäksi kahdeksan uutta omenapuuta. Itäisen käytävän varteen istutetut viisi omenalajiketta on vartettu Loviisan kansalaisopiston pihan vanhoista omenapuista. Kolme muuta puuta ovat lajikkeita, jotka olivat ennen vanhaan yleisiä Itä-Uudenmaan puutarhoissa.

Omenapuukujanne

Vuonna 2021 istutettu omenapuukujanne kaupunginmuseon länsipuolella on elävää kulttuuriperintöä ja sen puut kulttuuriaarteita. Kujanteen kaksikymmentä eri omenalajiketta on kerätty vanhoista puutarhoista itäiseltä Uudeltamaalta. Eteläpäässä on kesälajikkeita, keskellä syyslajikkeita ja pohjoisessa talvilajikkeita. Omenapuut on varttanut ja kasvattanut biologi ja puutarhuri, fil.lis. Gun-Britt Husberg Lapinjärveltä.  Omenapuut ovat kaikki historiallisia lajikkeita, joita ennen kasvatettiin yleisesti vanhoissa puutarhoissa, vaikka monia on nykyään vaikea löytää. Siksi vanhoja lajikkeita onkin tärkeää lisätä omenan geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Garnisoninpuisto

Garnisonin Linnakepuisto sijaitsee mereen laskevan Loviisa-joen suistossa 1700-luvulla rakennetun puolustuslinnoituksen raunioiden ympärillä. Sitä luonnehtivat kolme pientä mutta runsasvetistä jokiuomaa, joiden välissä olevia saaria yhdistävät sillat. Itäreunalla puistoa kehystävät Ungern-bastionin mahtavat graniittimuurit. Monikäyttöisiä nurmikoita jäsentävät runsaan vesikasvillisuuden reunustamat jokiuomat. Loviisa-joen virtaus on voimakasta ja uomat ovat koskimaisia. Veden solina luo Garnisonin Linnakepuistoon aivan omanlaisen tunnelman.

Kruunupuisto

Kuningattarenrannan Kruunupuisto sijaitsee Loviisanlahden itärannalla Kuningattarenrannan asuinalueen naapurissa. Kruunupuistoon kuuluu kaikkiaan seitsemän hehtaaria viher- ja puistoaluetta, ja se ulottuu Kruununsillalta Mannerheiminkadulle saakka. Luonnonläheinen puisto pitkospuineen ja lampineen on hieno elämys.

Kruunupuiston alueella sijaitsi aikoinaan Lovisa Gymnasiumin luonnontiedon opettajan ja kirjailijan Nanny Hammarströmin kesähuvila Stranda, jonka pihapiirin istutuksia ja rakenteita on säilytetty puistossa. Puisto on onnistunut esimerkki resurssiviisaasta, ympäristöönsä sopivasta viherrakentamisesta, jossa hyödynnetään vanhan pihapiirin puut ja pensaat ja täydennetään luontoa istutuksilla ja hoitotoimilla.

Puistossa on myös luonnon monimuotoisuutta edistävää lahopuuta, ja lampi ja rantakasvillisuus selkeyttävät hulevesiä ennen niiden ohjaamista Loviisanlahteen. Kruunupuiston on suunnitellut Loviisan edellinen kaupunginpuutarhuri Mona Bäckman.

Kelluva kävelysilta Kruununsilta yhdistää Loviisanlahden länsi- ja itärannan toisiinsa ja johdattaa kävijän Rantapuiston Ruusurannasta Kuningattarenrantaan aukiolle, jonka Ruotsin kruununprinsessa Victoria vihki Victorianaukioksi vieraillessaan Loviisassa 2023. 

Ruusuranta

Ruusuranta on Rantapuistossa Loviisanlahden länsirannalla sijaitseva pensasruusualue, jonka istutukset on suunnitellut puutarhuri Eija Keckman. Idea siihen saatiin Loviisan Wanhat Talot ry:ltä, ja se toteutettiin vuonna 2012.

Istutuksissa on 13 eri ruusulajiketta, joista suurin osa on erilaisia tarhakurtturuusuja. Kokoja ja kasvutapoja on erilaisia ja kukkia täysin kerrotuista ja puolikerrotuista yksinkertaisiin. Näitä jalostettuja ruusuja ei pidä sekoittaa hävitettävään vieraslajiin kurtturuusuun. Istutusalueen esittelytaulussa on kartta ja lajikeluettelo ruusuista.

Ruusurannan käytävät uusittiin kesällä 2021 eri tahojen myöntämien avustusten turvin. Käytäville levitettiin maisemointikangas, jonka päälle ajettiin soraa ja ruusujen istutusalueet erotettiin käytävistä laudoilla. Näin istutus sai uuden ja hoidetumman ilmeen.

Loviisan Puutarhayhdistys hoiti istutusaluetta yhdessä Lions Club Loviisan ja Lions Club/Queen Loviisan kanssa vuoteen 2024 saakka, josta lähtien Loviisan kaupunki on hoitanut aluetta, koska se on kasvanut suureksi ja sijaitsee erittäin näkyvällä paikalla.

Alppiruusulaakso

Rodolaakso sijaitsee Loviisanharjun itärinteellä Itäisen Harjutien varrella. Sinne on istutettu viime vuosina erilaisia alppiruusuja, atsaleoja, hortensioita sekä erikoisia pensas- ja puulajeja. Kasvit on valittu yhteistyössä Mustilan arboretumin kanssa. Kaikille kasveille on nimikyltit.

Istutuksia on myös lähellä sijaitsevien Harpot-näköalaportaiden suunnalla. Portaat sijaitsevat Itäisen Harjutien ja Mäkikujan välillä. Rappusia on jyrkässä rinteessä yhteensä 75, mutta levähdyspaikka niiden varrella helpottaa kiipeämistä.

Eija’s Garden

Eijan 1,5 hehtaarin puutarhassa Ruotsinpyhtäällä sorapolut johdattavat teemahuoneesta toiseen. Ammattitaidolla ja antaumuksella rakennetun elämyspuutarhan innoittajana ovat toimineet englantilaiset puutarhat. Lampi ja kivet antavat alueelle leimansa, ja myös vanhan torpan ympäristössä on oma maailmansa.

Eijan vuonna 2008 perustettu elämys- ja aistipuutarhapuutarha on Eijan ammatillisen unelman täyttymys ja samalla Suomessa ensimmäinen laatuaan. Jokaisessa ”puutarhahuoneessa” on kutakin teemaa vahvistavia kasveja ja elementtejä ja jokaiselle kuukaudelle toukokuusta syyskuun loppuun on koettavaa ja katsottavaa.

”Intohimoni puutarhaelämää kohtaan on minulle vahvin eteenpäin vievä voima”, sanoo Eija. ”Puutarhatyöt ovat myös meditatiivisia, sillä tehdessä mieli rauhoittuu ja stressi häviää.” Puutarha elää ja uusia ”teemahuoneita” tulee lisää. Eija odottaa etenkin puiden kasvua, sillä ne luovat entistä enemmän valon ja varjon leikkejä.

Puutarhaterapeuttiset kurssit ja luennot ovat osa puutarhan toimintaa. Puutarha avataan taas toukokuussa. Tarkista aukioloajat ja pääsymaksu: http://eijasgarden.fi. Ryhmä- ja luentotiedustelut (suomi ja englanti): 040 505 0824 / Eija Keckman.