Jaanan tuhatneliöisessä, varjoisassa ja osittain metsäisessä puutarhassa viihtyvät lehtometsän ja varjon kasvit, ja valkoiset kukat ja tummalehtiset kasvit luovat kontrasteja. Jaanan erityisharrastus ovat saniaiset.

Varjon puolella on saanut nimensä puutarhan kasvuolosuhteista. Puutarhassa on aurinkoisiakin alueita, mutta nimensä mukaan etenkin puolivarjoa, ja siellä viihtyvätkin puolivarjon ja varjon koristekasvit ja lehtometsän luonnonkasvit.

Jaana on rakentanut puutarhaansa vuodesta 2014 alkaen. Tontti oli ollut pitkään hoitamaton ja rikkaruohojen vallassa, mutta jäljellä oli entisiäkin puutarhakasveja. Metsäisen alueen reunalla olevasta puutarhassa oli mm. vanhoja pioneita, suuria rodoja ja keväisiä sipulikukkia.

Puutarha on parhaimmillaan kesäkuussa, kun isot, vanhat rodot kukkivat täysillä. Ihanaa aikaa on myös tontilla alkuperäisinä olleiden vanhojen mahonioiden ja vuohenjuurien kukinta.

Puutarhurin erityiskiinnostuksena on saniaislajien kerääminen ja hän toivoo, että vuosien kuluttua puutarhaa voisi sanoa saniaispuutarhaksi. Myös vesielementit on Jaanalle tärkeitä. Niitä on pihan eri puolilla yksi isohko koristeallas ja muutama pieni.

”Nautin luonnosta ja haluan käyttää luovuuttani puutarhassa; vertaisin puutarhanhoitoa taulun maalaamiseen”. Etsiessään kontrasteja Jaana on lisännyt erityisesti tumma- ja kirjavalehtisiä kasveja sekä valkoisia kukkia. Jaana suosii mustaa myös esimerkiksi kalusteissa ja ruukuissa.

Jaana hoitaa puutarhaa pääosin itse, mutta mies on kätevänä rakentajana tehnyt terassit ja muut rakenteet sekä myös paljon linnunpönttöjä.

Jaana on kuullut sanottavan, että puutarhanhoito on pääasiassa ”siivoamista”. Se on mielessä jatkuvasti. Mutta ei se estä puutarhasta nauttimista.